Ennen kuin paneudutaan itse vokaliisien harjoittamiseen, käydään lyhyesti läpi muutamia keskeisimpiä seikkoja, jotka koskevat kaikkia harjoitettavia vokaliiseja.
Vokalisaatio tarkoittaa laulamista vokaaleilla, ja Marchesi kehoittaakin harjoittelemaan kappaleet laulamalla ne ensin läpi italialaisella a-vokaalilla. Tällä tavalla saamme kukin tunteen siitä, miten sävelet yhdistyvät toisiinsa, ja voimme harjoittaa vaikeat paikat helpommin sulkematta kurkkua.
Sanat tuovat ääneen kuitenkin sävyjä, ja laulamiseen merkityksen, joten mielestämme näitä vokaliiseja voi lähteä harjoittamaan suoraan sanoilla, kunhan pitää mielessään sen, että kyse on koko ajan legato-laulusta, ellei nuottiin ole merkitty varta vasten jotain muuta.
Termi tarkoittaa siirtymistä äänestä toiseen selkeästi ja yhtäkkisen spontaanisti katkaisematta ilman virtausta. Siirtyminen tehdään kulkematta välissä olevien nuottien kautta. Kun lauletaan sanoin, asettavat konsonantit oman haasteensa ilman virtauksen jatkuvuudelle. Legato-laulussa konsonantit rajoittuvatkin täysin sanarajoille, siten että loppukonsonantti siirtyy seuraavan tavun konsonanttirykelmän alkuun (esimerkiksi ensimmäisen vokaliisin alussa: /aa-ltsee-lsoo-lpuo/
).
Foneettisten merkkien selityksiä, merkit aina sulkujen [ ] välissä:
[z] = soinnillinen s,
[ʃ] = suhuäänne,
[ʒ] = soinnillinen suhuäänne,
[ʎ] = lj,
[ɲ] = nj, [g] =
g,
[w] = lyhyt, painoton u-vokaali tavun
alussa, poikkeuksena vieraskieliset lainasanat.
"Pitkä" tarkoittaa, että vokaali on usein
sanapainoituksen vaikutuksesta pitempi kuin lyhyt vokaali, mutta
foneettisessa merkinnässä vokaalin pidentymistä
ei merkitä [:]-merkillä tässä
ohjeessa, vaan se ilmenee merkitystä sanapainosta; painotetetun tavun
edessä on [']-merkki (caro
['karo], fare
['fare]), jos taas vokaalia seuraa
kaksoiskonsonantti tai kaksi eri konsonanttia se ääntyy
yleensä lyhyenä (latte ['latte], corso
['korso], Gherardo
[ge'rardo]).
Huom! Italian kielessä sanapaino on pääsääntöisesti toiseksi viimeisellä tavulla.
A,a [a] | a [a] | lyhyt, (pitkä), suljettu |
[at'tʃɛnto, 'latte, a'maro, 'karo] (accento, latte, amaro, caro) |
B,b [b] | b [b] |
[bal'lare, 'bɛne, bril'lare] (ballare, bene, brillare) |
|
C,c [tʃi] | c [k] | ennen a, o, u |
['karo,'korso, ku'tʃina] (caro, corso, cucina) |
c [tʃi] | ennen e, i |
['tʃɛnto, 'tʃɛlo, 'tʃirko] (cento, cielo, circo) |
|
ch [k] | ennen e, i |
[ke, ki, 'kjɛza] (che, chi, chiesa) |
|
D,d [di] | d [d] |
['dare, a'dadʒo, edi'tore] (dare, adagio, editore) |
|
E,e [e] | e [e] | lyhyt, (pitkä), suljettu |
['stella, 'edera] (stella, edera) |
e [ɛ] | lyhyt, (pitkä,) avoin |
['mɛddzo, 'ɛbano, ef'fɛtto] (mezzo, ebano, effetto) |
|
F,f ['effe] | f [f] |
['afa, 'faro] (afa, faro) |
|
G,g [dʒi] | g [g] | ennen a, o, u |
['gabbja, 'gola, 'gusto] (gabbia, gola, gusto) |
g [dʒ] | ennen e, i |
['dʒɛnte, 'dʒita] (gente, gita) |
|
gh [g] | ennen e, i |
[ge'rardo, 'gjotto] (Gherardo, ghiotto) |
|
gl [ʎ] | sanan keskellä, ennen i |
['fiʎʎo] (figlio) |
|
gl [gl] | sanan alussa, ennen a, e, i, o, u |
[gla'diolo,'glɛba, glitʃe'rina, glɔ'rja, 'glutine] (gladiolo, glèba, glicerina, gloria, glùtine) |
|
poikkeuksena
1) persoonapronomini, 2) maskuliinin määräävän artikkelin lo monikkomuoto gli, ennen gn-, ps-, sp-, ja z- alkuisia substantiiveja |
[ʎi] (gli) |
||
gn [ɲ] |
['baɲo, 'ɲɔmo] (bagno, gnomo) |
||
H,h ['akka] | h | ei äänny |
[ɔ, 'anno] (ho, hanno) |
I,i [i] | i [i] | lyhyt, (pitkä,) kirkas |
[is'tante, 'bimbo, ti'rare, 'fine] (istante, bimbo, tirare, fine) |
J,j [i'lunga] | j [j],[dʒ] | käytössä vain vieraskielisissä sanoissa, |
[dʒæz, dʒinz, 'jodel, 'junjor]
(jazz, jeans, jodel, junior) |
[j] | mutta käytetään foneettisena merkkinä merkisemään nopeata, painotonta i vokaalia |
['bujo, 'fjato, pja'tʃere] (buio, fiato, piacere) |
|
K,k ['kappa] | k [k] | vierasperäisissä sanoissa |
[ka'bul, ka'jak, ko'ala] (Kabul, kayak, koala) |
L,l ['ɛlle] | l [l] |
['lɛtto, 'ala] (letto, ala) |
|
M,m ['emme] | m [m] |
['madre, 'ramo] (madre, ramo) |
|
N,n ['ɛnne] | n [n] |
[nɔ, fu'mante] (no, fumante) |
|
ng [ng] | molemmat ääntyvät, (kielenkärki -n ja g, eikä siten kuin suomenkielessä ng [ŋ] sanassa kengät [keŋæt]) |
['lungo, lan'gwendo] (lungo, languendo) |
|
O,o [ɔ] | o [o] | lyhyt, (pitkä,) suljettu |
['ponte, oŋ'ŋuno, 'ora] (ponte, ognuno, ora) |
o [ɔ] | lyhyt, (pitkä,) avoin |
['kɔsta, 'nɔto] (costa, noto) |
|
P,p [pi] | p [p] |
['padre, pala'tino] (padre, Palatino) |
|
Q,q [ku] | q [k] | qua-, que, qui-, quo- alkuiset sanat |
['kwando, 'kwesto, kwi, 'kwota] (quando, questo, qui, quota) |
R,r ['erre] | r [r] |
['rapido, ritar'dare] (rapido, ritardare) |
|
S,s ['esse] | s [s] |
['sano, 'sole, 'kasa, 'kosa] (sano, sole, casa, cosa) |
|
s [z] | vokaalien välissä usein |
['kazo, e'zame, 'zvago, 'skuza] (caso, esame, svago, scusa) |
|
sc [sk] | ennen a, o, u |
['skambjo, 'skonto, sku'zare] (scambio, sconto, scusare) |
|
sc [ʃ] | ennen e, i |
['ʃɛna, 'ʃimmja] (scena, scimmia) |
|
sch [sk] | ennen e, i |
['skertso, 'skjɛna] (scherzo, schiena) |
|
scia [ʃa] | i jää ääntymättä, mutta aiheuttaa ʃ-äänteen |
[ʃa'gura] (sciagura) |
|
scio [ʃo] |
['ʃɔlto] (sciolto) |
||
sciu [ʃu] |
[ʃu'pare] (sciupare) |
||
T,t [ti] | t [t] |
[ta'tʃere, 'tɛrra, tro'vare] (tacere, terra, trovare) |
|
U,u [u] | u [u] | lyhyt, (pitkä) |
['kulto, 'muro] (culto, muro) |
V,v [vu] | v [v] |
[va'kantsa, va'gare, 'vekkjo] (vacanza, vagare, vecchio) |
|
Z,z ['zeta] | z [ts] | vaihtelee ilman selkeää sääntöä |
['tsuppa, av'vettso] (zuppa, avvezzo) |
z [dz] |
['dzero, 'mɛddzo] (zero, mezzo) |
K,k ['kappa] | k [k] |
['kaki, 'karma, 'nou hau] (kaki, karma, know-how) |
|
W,w ['doppjo vu] tai ['doppja vi] | w [w] |
['wo:kmən, 'wiski. vat] (walkman, whisky, watt) |
|
foneettisena merkkinä [w] käytössä tarkoittamaan nopeasti ja painottomasti ääntyvää u-vokaalia, (esim. englannin kielessä we, why, well) |
['kwando,'kwello,'kwi, kwo'tare] (quando, quello, qui, quotare) |
||
X,x [iks] | x [ks] |
[ksero'kɔpja, ksi'lɔfono] (xerocopia, xilofono) |
|
Y,y ['ipsilon] [i greca] |
y [i,j] | ääntyy niin kuin se lainatussa kielessä ääntyy |
[jɔt, 'jæŋki, 'jɔga, 'jɔgurt]
(yacht, yankee, yoga, yogurt) |