Ohjeita vokaliisien harjoittelemiseen

Ennen kuin paneudutaan itse vokaliisien harjoittamiseen, käydään lyhyesti läpi muutamia keskeisimpiä seikkoja, jotka koskevat kaikkia harjoitettavia vokaliiseja.

Vokaalein vai sanoin?

Vokalisaatio tarkoittaa laulamista vokaaleilla, ja Marchesi kehoittaakin harjoittelemaan kappaleet laulamalla ne ensin läpi italialaisella a-vokaalilla. Tällä tavalla saamme kukin tunteen siitä, miten sävelet yhdistyvät toisiinsa, ja voimme harjoittaa vaikeat paikat helpommin sulkematta kurkkua.
Sanat tuovat ääneen kuitenkin sävyjä, ja laulamiseen merkityksen, joten mielestämme näitä vokaliiseja voi lähteä harjoittamaan suoraan sanoilla, kunhan pitää mielessään sen, että kyse on koko ajan legato-laulusta, ellei nuottiin ole merkitty varta vasten jotain muuta.

Legato

Termi tarkoittaa siirtymistä äänestä toiseen selkeästi ja yhtäkkisen spontaanisti katkaisematta ilman virtausta. Siirtyminen tehdään kulkematta välissä olevien nuottien kautta. Kun lauletaan sanoin, asettavat konsonantit oman haasteensa ilman virtauksen jatkuvuudelle. Legato-laulussa konsonantit rajoittuvatkin täysin sanarajoille, siten että loppukonsonantti siirtyy seuraavan tavun konsonanttirykelmän alkuun (esimerkiksi ensimmäisen vokaliisin alussa: /aa-ltsee-lsoo-lpuo/).

Italian kielen aakkoset ja ääntäminen

Foneettisten merkkien selityksiä, merkit aina sulkujen [ ] välissä:

[z] = soinnillinen s, [ʃ] = suhuäänne, [ʒ] = soinnillinen suhuäänne, [ʎ] = lj, [ɲ] = nj, [g] = g,
[w] = lyhyt, painoton u-vokaali tavun alussa, poikkeuksena vieraskieliset lainasanat.
"Pitkä" tarkoittaa, että vokaali on usein sanapainoituksen vaikutuksesta pitempi kuin lyhyt vokaali, mutta foneettisessa merkinnässä vokaalin pidentymistä ei merkitä [:]-merkillä tässä ohjeessa, vaan se ilmenee merkitystä sanapainosta; painotetetun tavun edessä on [']-merkki (caro ['karo], fare ['fare]), jos taas vokaalia seuraa kaksoiskonsonantti tai kaksi eri konsonanttia se ääntyy yleensä lyhyenä (latte ['latte], corso ['korso], Gherardo [ge'rardo]).

Huom! Italian kielessä sanapaino on pääsääntöisesti toiseksi viimeisellä tavulla.

A B C D E F G H J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

A,a [a] a [a] lyhyt, (pitkä), suljettu [at'tʃɛnto, 'latte, a'maro, 'karo]
(accento, latte, amaro, caro)
B,b [b] b [b]   [bal'lare, 'bɛne, bril'lare]
(ballare, bene, brillare)
C,c [tʃi] c [k] ennen a, o, u ['karo,'korso, ku'tʃina]
(caro, corso, cucina)
  c [tʃi] ennen e, i ['tʃɛnto, 'tʃɛlo, 'tʃirko]
(cento, cielo, circo)
  ch [k] ennen e, i [ke, ki, 'kjɛza]
(che, chi, chiesa)
D,d [di] d [d]   ['dare, a'dadʒo, edi'tore]
(dare, adagio, editore)
E,e [e] e [e] lyhyt, (pitkä), suljettu ['stella, 'edera]
(stella, edera)
  e [ɛ] lyhyt, (pitkä,) avoin ['mɛddzo, 'ɛbano, ef'fɛtto]
(mezzo, ebano, effetto)
F,f ['effe] f [f]   ['afa, 'faro]
(afa, faro)
G,g [dʒi] g [g] ennen a, o, u ['gabbja, 'gola, 'gusto]
(gabbia, gola, gusto)
  g [dʒ] ennen e, i ['dʒɛnte, 'dʒita]
(gente, gita)
  gh [g] ennen e, i [ge'rardo, 'gjotto]
(Gherardo, ghiotto)
  gl [ʎ] sanan keskellä, ennen i ['fiʎʎo]
(figlio)
  gl [gl] sanan alussa, ennen a, e, i, o, u [gla'diolo,'glɛba, glitʃe'rina, glɔ'rja, 'glutine]
(gladiolo, glèba, glicerina, gloria, glùtine)
    poikkeuksena
1) persoonapronomini, 2) maskuliinin määräävän artikkelin lo monikkomuoto gli, ennen gn-, ps-, sp-, ja z- alkuisia substantiiveja
[ʎi]
(gli)
  gn [ɲ]   ['baɲo, 'ɲɔmo]
(bagno, gnomo)
H,h ['akka] h   ei äänny [ɔ, 'anno]
(ho, hanno)
I,i [i] i [i] lyhyt, (pitkä,) kirkas [is'tante, 'bimbo, ti'rare, 'fine]
(istante, bimbo, tirare, fine)
J,j [i'lunga] j [j],[dʒ] käytössä vain vieraskielisissä sanoissa, [dʒæz, dʒinz, 'jodel, 'junjor]
(jazz, jeans, jodel, junior)
  [j] mutta käytetään foneettisena merkkinä merkisemään nopeata, painotonta i vokaalia ['bujo, 'fjato, pja'tʃere]
(buio, fiato, piacere)
K,k ['kappa] k [k] vierasperäisissä sanoissa [ka'bul, ka'jak, ko'ala]
(Kabul, kayak, koala)
L,l ['ɛlle] l [l]   ['lɛtto, 'ala]
(letto, ala)
M,m ['emme] m [m]   ['madre, 'ramo]
(madre, ramo)
N,n ['ɛnne] n [n]   [nɔ, fu'mante]
(no, fumante)
  ng [ng] molemmat ääntyvät, (kielenkärki -n ja g, eikä siten kuin suomenkielessä ng [ŋ] sanassa kengät [keŋæt]) ['lungo, lan'gwendo]
(lungo, languendo)
O,o [ɔ] o [o] lyhyt, (pitkä,) suljettu ['ponte, oŋ'ŋuno, 'ora]
(ponte, ognuno, ora)
  o [ɔ] lyhyt, (pitkä,) avoin ['kɔsta, 'nɔto]
(costa, noto)
P,p [pi] p [p]   ['padre, pala'tino]
(padre, Palatino)
Q,q [ku] q [k] qua-, que, qui-, quo- alkuiset sanat ['kwando, 'kwesto, kwi, 'kwota]
(quando, questo, qui, quota)
R,r ['erre] r [r]   ['rapido, ritar'dare]
(rapido, ritardare)
S,s ['esse] s [s]   ['sano, 'sole, 'kasa, 'kosa]
(sano, sole, casa, cosa)
  s [z] vokaalien välissä usein ['kazo, e'zame, 'zvago, 'skuza]
(caso, esame, svago, scusa)
  sc [sk] ennen a, o, u ['skambjo, 'skonto, sku'zare]
(scambio, sconto, scusare)
  sc [ʃ] ennen e, i ['ʃɛna, 'ʃimmja]
(scena, scimmia)
  sch [sk] ennen e, i ['skertso, 'skjɛna]
(scherzo, schiena)
  scia [ʃa] i jää ääntymättä, mutta aiheuttaa ʃ-äänteen [ʃa'gura]
(sciagura)
  scio [ʃo] ['ʃɔlto]
(sciolto)
  sciu [ʃu] [ʃu'pare]
(sciupare)
T,t [ti] t [t]   [ta'tʃere, 'tɛrra, tro'vare]
(tacere, terra, trovare)
U,u [u] u [u] lyhyt, (pitkä) ['kulto, 'muro]
(culto, muro)
V,v [vu] v [v]   [va'kantsa, va'gare, 'vekkjo]
(vacanza, vagare, vecchio)
Z,z ['zeta] z [ts] vaihtelee ilman selkeää sääntöä ['tsuppa, av'vettso]
(zuppa, avvezzo)
  z [dz] ['dzero, 'mɛddzo]
(zero, mezzo)

Seuraavat aakkoset tulevat esille vain vierasperäisissä sanoissa:

K,k ['kappa] k [k]   ['kaki, 'karma, 'nou hau]
(kaki, karma, know-how)
W,w ['doppjo vu] tai ['doppja vi] w [w]   ['wo:kmən, 'wiski. vat]
(walkman, whisky, watt)
    foneettisena merkkinä [w] käytössä tarkoittamaan nopeasti ja painottomasti ääntyvää u-vokaalia, (esim. englannin kielessä we, why, well) ['kwando,'kwello,'kwi, kwo'tare]
(quando, quello, qui, quotare)
X,x [iks] x [ks]   [ksero'kɔpja, ksi'lɔfono]
(xerocopia, xilofono)
Y,y ['ipsilon]
[i greca]
y [i,j] ääntyy niin kuin se lainatussa kielessä ääntyy [jɔt, 'jæŋki, 'jɔga, 'jɔgurt]
(yacht, yankee, yoga, yogurt)